Kuhan kalastus – hämärän kala, jota etsitään lämpimästä ja tummasta vedestä

Millainen kala kuha on

Wikipedian mukaan kuha on ahventen heimon kookkain laji, tavallisesti 30–60 cm ja 0,4–2,5 kg, suotuisissa oloissa yli viisikiloinen. Sillä on suuri terävähampainen suu ja kaksi selkäevää, joista etummainen on täynnä teräviä piikkejä. Suomessa kuha elää maan etelä- ja keskiosissa, Itämeressä Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla, ja maailman pohjoisimmat kannat ovat Kemijärvessä ja Tengeliön järvissä.

Olennaista kalastajalle: kuha on "lämpimien vesien asukki ja parvikala", joka viihtyy rehevissä ja tummavetisissä järvissä. Kirkas ja kylmä erämaajärvi on harvoin kuhajärvi; savinen, ruskea ja lämmin on.

Alamitta ensin

Kuhan alin pyyntimitta on kalastusasetuksen 1360/2015 mukaan 42 senttimetriä koko maassa, ja Elinvoimakeskus voi määrätä alueellisesti enintään 20 prosenttia suuremman mitan. Alamittainen kuha lasketaan kalastuslain 58 §:n mukaan välittömästi takaisin. Kuha on mitan rajalla usein: 40-senttinen näyttää ruokakalalta, mutta ei ole. Mitta vavassa ja taulukko laukussa, ks. pyyntimitat ja rauhoitusajat.

Vuosi kuhan kanssa

Hämärä ja yö

Kuhan silmä on sopeutunut hämärään, ja käytännössä syönti alkaa auringonlaskun jälkeen ja jatkuu aamuyöhön. Keskikesän valoisat yöt ovat kuhakalastajan sesonkia, ja pimeys syksyllä aikaistaa syönnin iltaan. Päivällä kuha on syvällä pohjan tuntumassa, ja silloin sen tavoittaa jigillä tai syvällä uivalla vaapulla.

Vieheet ja tavat

• Jigi 7–12 cm, paino syvyyden mukaan, hidas pohjakosketuksin tapahtuva uitto. Jigin annetaan upota pohjaan, tehdään nykäisy ja kelataan löysät; kuha ottaa usein laskussa. Ks. jigit.
• Vaappu 8–12 cm, syvällä uiva, illan ja yön matalikoilla kelluva pinnan tuntumassa. vaaput.
• Vetouistelu yhdellä vavalla ja painovieheellä kuuluu viehekalastukseen ja onnistuu kalastonhoitomaksulla; useampi vapa vaatii omistajan luvan. vetouistelu.
• Täkyonki syvänteen reunalla illalla: kuollut pikkukala pohjassa.
• Pilkki talvella: tasapainopilkki tai jigi syvänteen reunalta, syönti hämärässä myös jään alla.

Kuhalla on terävät hampaat ja kiduskannen piikit, mutta se ei katkaise siimaa hauen tavoin; käytän fluorohiiliperuketta, en terästä.

Kuha ruokana ja saaliina

lajikuvauksen mukaan kuhan kokonaissaalis Suomessa oli vuonna 2009 noin 2,8 miljoonaa kiloa, suurin osa vapaa-ajankalastajien saamaa. Kuha on Uudenmaan maakuntakala. Saalis lopetetaan kalastuslain 58 a §:n mukaan nopeasti ja verestetään heti: kuhan liha on vaaleaa ja kiinteää, ja verestys pitää sen sellaisena. saaliin käsittely.